maanantai 31. tammikuuta 2011

What I don´t need



Painoin torkkua herätyksen jatkoksi ja nukahdin vielä puoleksi tunniksi.
Millään en olisi jaksanut tehdä mitään.

Kuntosalilla sain pitkästä aikaa hurjan alemmuuskomleksin.
Rintaa puristi ja ahdisti.
Jalat ei meinannut millään kestää ja homma oli tosi väkinäistä.
Olo helpottui suunnattomasti päästyäni takaisin kotia.

Pitkän rasituksen jälkeen- tarkoitan että kun ei kamalasti olla
levätty, selkää ja käsivarsia alkaa monesti kihelmöimään
ja kuumottamaan. Ehkä kroppa kertoo että nyt pitäisi levätä.




Eli juoksu meni aivan plörinäksi, kolmesta ja puolesta tonnista juoksin 1,5km.
Jalat oli vielä aivan muussia, toivottavasti keskiviikkona juostaan
taas viimeistään(:
Lopun ajan nostelin käsipainoja. Yllätyin itsekin kalorinkulutuksesta, vaikka
se ei päätä huimaavaa ollutkaan. Pientä kisaväsymystä ilmassa,
mutta kyllä se siitä:

-400 liikunnalla kulutettua kaloria, sykkeet 130- 161



Sain aikaiseksi laskea päivän kalorit(:
Liian pitkä aika edellisistä laskutoimituksista eikä edes kauaa vie
kun vähän jaksan kehdata.

Eli tänään on syöty 1571 kaloria ja päivän energiavaje on -899.
Pääkohtina ruokailuissa oli tonnikalasalaatti ja kanttarellikeitto.
Kanttarellikeitto oli apetit ja pakastealtaasta, aikamoista litkua
(mitä voi juuri odottaakin einesruoalta) ja en suosittele sitä
edes enää itselleni toista kertaa.



Kuulin jostain tv ohjelmasta lauseen (en millään muista vaikka
kuinka yritän mikä että mikä ohjelma oli kyseessä) joka
uppoutui mieleeni niin vankasti että yritän muistaa sen joka ilta:
"ihminen ei tarvitse kaloreita nukkuakseen".

Iltaisin on vain niin mukava katsoa elokuvia ja samalla mussuttaa
kaikenlaista hyvää. Ainankin eilen tämä metodi toimi ja menin
vatsa kuristen nukkumaan. Eli keskipäivään yritän kohdistaa
enemmät kalorit, varsinki treenin jälkeen enkä pihistellä
niitä illaksi liikaa.




Huomenna on tarkoitus lähteä J:n kanssa käymään
kaupungilla. Mukavaa päästää välillä toisen kainaloon edes
vähäksi aikaa. Ehkä saan enempiä tuntoja purettua
ulos niin olo voisi huojentua tuntuvasti

Huomenna voisi olla myös jumppaa tiedossa, tai sitten punttista(:
Jos jollekin tulee mieleen mistä voisin täällä kirjoittaa,
niin ehdottomasti tulemaan! ja kysymyksiä saa
ehdottomasti laittaa, ja jos niistä saisi koottua vaikka
yhden postauksen tehtyä niin olisin erittäin iloinen sillä
ei-niin-monipuolisia omat juttuni tuppaa olemaan(:

Odotan innolla jo nukkumaan pääsyä, mikään ei voita
puhtaita lakanoita.

Sweet Dreams,
Love Carol♥

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

If I ever


"Kun on pohjalla näin, suunta ainoa on ylöspäin".
Haaveilen jo siitä milloin pääsen juoksemaan- sanotaan nyt vaikka kaksitoista
kilometriä. Huomenna se ei tapahdu- jalkani ei vielä jaksa niin paljon.
Mutta edes vähän, tyydyn kuuteen. Kunhan jalkani kantaisi edes viiden
kilometrin matkan. En voi sille mitään olen onnellinen juostessa.


Ihan hyvin meni tämäkin päivä. Kävin tosiaan kuntosalilla vähän painoja nostamassa.
Perusjuttuja tuli hommailtua (enemmäkseen käsipainoilla):

  • alatalja 3x10
  • ylätalja kapealla ja leveällä otteella sekä narulla 3x10+ 3x10
  • käsipainot 3,4,6kg
  • tärinälaite 5min
  • rintapunnerrus
Vajaa tunti meni eikä sykkeet ollut kamalan kovat 122- 163 ja kulutetut kalorit 316.


Toivottavasti selkä olisi sen verran hyvänä huomenna että jaksaisi kunnolla
tehdä. Muutaman päivän vähän on taas tuo oikkuilut. Jalat alkaa olla ok,
mutta huomennahan vasta totuus selviää..

Huomisesta lähtien on tarkoituksena pitää taas ruokapäiväkirjaa.

Sweet Dreams.

Love Carol

Nothing


Meinasin käydä puntarilla. Pakokauhu. En tahdo tietää. Ensiviikolla
vasta. Mikä ihme siinä on että oman painon tiedostaminen tekee
ihmisestä jotenkin vähempi arvoisemman.

Muistan erittäin hyvin yhden ala-asteen terveystarkastus punnituksen.
Häpesin kertoi ystävilleni mitä vaaka silloin näytti ja mitä virallisiin
papereihin oli merkitty painokseni. 39kg. Ajatelkaa.
Täysin normaali paino.


Urheilen. En urheile. Urheilen. Kellopeli pyörittää ajatuksiani tänään.
Karusellissani ei ole tänään stop nappulaa.

Love Carol

lauantai 29. tammikuuta 2011

Shake and drink


Kuulumiset lauantain yöhön(:

Voiko yhden viattoman ihmisen jalat olla näin kuolleet. Tai ne voisi olla
paljon kuolleemmat jos en olisi eilen juonut kunnon proteiinipitoista
palautusjuomaa jota olen jokin aika sitten ostanut marketista.

Venyttelyjen merkitys ole ollut tätä päivää aikaisemmin niin justiinsa,
mutta huh huh kun ei meinaa reidet taipua milliä enempää. (Hiukan
liijoiteltua mutta tykkään olla dramaattinen).
Harmi kun kylmägeeli on lopussa, muuten olisin varmaan koko
alaruumini valellut yltäpäältä sillä :D
Ensi yönä nukun niin pitkään kuin huvittaa ja vähän enemmänkin.




Urheilussa oli tunnin jumppaa. Ja kyllä meinasi kyykätessä itku tulla.
Nopeammin olisi jalat taas kunnossa jos olisin jättänyt väliin.
Kaloreiden kulutusta en tarkalleen tiedä sillä unohdin painaa
starttia sykemittarista(: ajatukset aivan muualla. Jumppa meni yllättävän
nopeasti ja nautin suunnattomasti jaloistani huolimatta.

Nyt täytyy hieman kehuskella ja kertoa että jumpassa oli useampi minusta
kaksikymmentäkiloa ja miljoona vaatekokoa pienempää tyttöstä.
Seurasin tunnin aikana useamman suoritusta sivusilmällä oman
hiekoiluni ohella. Minä jaksoin monta kertaa paremmin tehdä
liikkeet loppuun asti kuin yksikään jota salaa stalkkasin (moni jätti
sarjoja väliin ja minä en! miten se on mahdollista).
Ulkopuolinen luulisi että se menee toisinpäin ja varmasti!).

Mutta päällimäisenä  ajatuksena ja mielessä oli se, että vaikka olisi
kuinka hoikka ja laiha, mutta jos ei löydy yhtään kuntoa ja koordinaatio
on kadonnut jonnekin ilkeän menninkäisen matkaan, nii tunteeko silloin
itsenä niin siroksi kuin voisi luulla. Eli eihän ole keiju automattisesti
kun on pieni ja siro, eihän? Minä voisin olla painavampi versio keijusta.
Pakko myöntää että tunsin sillä hetkellä pientä ylpeyttä
kuntoni nousujohdannaisuudesta(:
ja kömpelöltä tyttöjen liikkeet saattoi hieman näyttää muidenkin kuin
omiin silmiini.




Painoja saatan huomenna vähäksi aikaa mennä yrittää nostelemaan
Viimeisimmästä kunnon yläkroppatreenistä lienee jo aikaa.
Ikinä en ole pahemmin sunnutaista perustanut ja yleensä silloin vain
on tylsää ja tulee vain syötyä joten sen voisin kanavoida punttitreeniin.

Olen yrittänyt vähentää kahvin juontia (aamulla menee puoli pannullista
ja siitä en mitenkään voi vähentää) mutta iltaisin olen nyt usein juonut
teetä kahvin sijasta. Vielä jos vaihtaisi tupakoinnin johonkin terveellisempään.

Tervetuloa uusimmileni mukaan ja halaus kaikille vanhoille♥
Sweet Dreams,

Love Carol

My mind


Huomenta kaikille(:


Hassua. Heti herättyäni en ajatellut mitään muuta kuin laihdutusta.
Ei hassua vaan aika säälittävää. Kuntoharjoittelua ei pitäisi yhdistää
painon pudottamiseen mutta nyt se muuttuu. Nyt haluan vain alkaa
karistamaan ylimääräisiä pois. Olen miettinyt pääni puhki kaloreita
ja niiden kuluttamista. Kuinka paljon voin ja saan syödä ilman että
saan taas rytmihäiriöitä. Niitä pelkään eniten. Palautuminen että voin
jatkaa seuraavana päivänä kuntoilua, vaikuttaa todella paljon että syön
tarpeeksi.


Laihdutus alkaa olla mielessäni pakkomielteistä.
Tai vain se että paino putoaa.
Koko ajanhan tämä on ollut vain mielessäni. Millään muulla ei ole väliä.

Jalat on yllättävän hyvässä kunnossa eilisen lenkin jälkeen.
Reidet on kyllä jäykät ja pohkeet on vähän jumissa mutta se
ei estä tämän päivän liikuntoja. Jos huomenna väsyttää aivan
kamalasti niin pidän lepopäivän että maanantaina taas jaksetaan(:


Ensi viikolla otetaan taas mittoja.. apua. Olen lisännyt paljon
proteiinia ruokavalioon ja mietin tässä juuri että eikö se ole
epäedullista laihduttamisen (etenkin painon pudottamisen kannalta)
syödä erittäin suuria määriä proteiinia? Lihaksien kasvattamisellehan
se on erittäin tärkeää. Ostin uuden purkin magnesiumia ja se on estänyt
enemmätsuonenvedot ja lihaskrampit jaloissa. Ilman sitä en varmaan uskaltaisi edes juosta(:

Tänään kuntoillaan ihan vähän ♥

Love Carol

perjantai 28. tammikuuta 2011

Best


Hello everybody!
I´m back in bisness

Jokainen joka käy kuntosalilla on varmasti törmännyt joskus paskantärkeisiin pullistelijoihin.
Tällä kertaa vihani kohteena on vaihdevuodet lähentelevät naiset ja- kolmenkympin kuntoijlijoihin jotka ovat käyneet jo useamman vuoden treenamassa ja ovat nyt niin saakelin hyviä. Kananperseen muotiin leikatut tukat
ja ilme on kuin itse Englannin kuningattarella. Mutta sitten kun pitäisi käydä urheilemaan ei malteta tehdä mitään kunnolla, hosutaan viisitoista sekunttia tätä ja viisi tuota. Laitteiden ja punttien ympärillä pyöritään ja puolituntia treenistä käytetään ihalemalla itseään peilistä. Raivostuttavaa.


Voin ylpeänä sanoa että kävin vaatimattomalla kymmenen kilometrin juoksulenkillä(:
Kuudennen kilometrin kohdalla pidin kahden minuutin kävelytauon sekä kahdeksannen kohdalla minuutin.
Kasin kohdalla aloin tuntea maitohapporyöpyn pakkautuvan reisien ulkopuolelle. Mutta ihanaa oli ja mahdottoman hiki oli suuressa sivuroolissa.

Juoksussa paloi -967 kaloria, sykkeet ♥167 --> 183♥
Muuta liikuntaa tuli reilu kilometri pyöräilyä ja arkikävely mutta niitä ei lasketa.

On venytelty monta kertaa tämän päivän aikana ja vähän pelottaa missä kunnossa jalat on huomenna:(


Jotenkin minun on pakko alkaa laskemaan kaloreita taas.. gröhöm, pitkästä aikaa!
Tänään on syöty kaurahiutalepuuroa marjoilla, ruisleipää, jogurttia, banaani.. nyt täytyy ryhdistäytyä pikemmiten.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Love Carol

torstai 27. tammikuuta 2011

Faith


Viimeiset kaksi päivää ei ole mennyt niinkuin suunnittelin- eli päin persettä.
En ole halunnut nähdä ketään enkä puhua kenenkään kanssa.
Äitikin jo soitteli kun ei ole kuullut minusta mitään.

Suklaata, olen syönyt sitä aivan valtavasti. En ole liikkunut- kaksi kertaa lyhyellä kävelyllä mutta sitä ei oteta mukaan laskuihin.

Huomenna lopetetaan ruikutus ja ruvetaan urheilemaan. Loppu viikko kuntoillaan ja kovaa, lupaan sen.


Voisin uskoa että paha oloni johtuu J:stä taas kerran. Kidutan itseäni tunnista toiseen kun uhraan ajatukseni kaikelle sellaiselle mikä ei tule muuttumaan.

Tervetuloa uusille lukijoille♥

maanantai 24. tammikuuta 2011

Monday


Ja täällä ollaan taas(:
Lauantai sujui urheilujen osalta kivasti- 9km lenkki tuli heitettyä ja eipä tehnyt edes kamalan pahaa.
Sunnuntaina oli pohkeet hieman jumissa ja vain levättiin. Vähän tuli syötyä kiellettyjä herkkuja taas (nyt alkaa olemaan liikaa herkkupäiviä viikossa). Herkkukielto tälle possulle pitäisi antaa.

Tänään huomasin että täysin palauduttu ei olla lauantaista ja se vaikutti suoritukseen ärsyttävästi.
Jalkoja yritin kovasti venytellä parina päivänä mutta juntturassa hieman vieläkin ollaan.
Pakaroita pakottaa ja jalat on puutuneen tuntuisia. Huomenna ei millään juosta!

Tänään siis sain tälläistä aikaiseksi:
  • 5km juoksu
  • 1km kävelyä
  • käsipainot 4,5,6kg (jotain pientä säätöä)
  • venyttelyt
  • rintapunnerrus laitteessa 
Kulutetut kalorit- 589. Keskisyke 142 ja 179 huippusyke. Kovalla rääkillä sydän on monta päivää viikossa. Pelkään  usein että milloin terveys pettää. En mitenkään pysty syömään juoksupäivinä alle 1500kaloria päivässä ja tänään kävi mielessä että vähentäisin liikuntoja niin söisin myös vähemmän jolloin painokin putoaisi nopeammin.. Mutta ajatuksen tasolla ajatus vain on.


Tunnen itseni taas todella turhahksi. Näin J:tä lauantaita ja käytiin kahvilla. J oli jotenkin niin.. väsynyt ja poissaoleva. Tietysti otan liian pikkutarkasti asiat itseeni mutta en tiedä miten saisin asiat paremmin järjestykseen. Olen vain niin riittämätön.


Tänään on syöty kaksi banaania, jogurtti, satsuma, riisi- ja kaurahiutalepuuro,
kaksi ruisleipää kalkkunalla, maitorahkaa marjoilla ja monta kuppia kahvia. Iltapalaa vaille valmis päivä(:

perjantai 21. tammikuuta 2011

Rest



Motivaationi liikuntaa kohtaan ei suinkaan ole lopahtanut.
Ruumis vain sanoin eilen sopimuksensa irti koko hommasta- vain uuvuttava väsymys tilalla.
Sama homma oli sitten tänään, mukaan tuli lämpöily ja kuumottava olo. Tahdonvoimakaan ei auttanut sitä asiaa että puolikuntoisena ei ole järkeä tehdä mitään (olisin niin silti halunnut liikkua).
Lepopäiväni ovat olleet aivan naurettavan lyhyitä eikä palautumisaikaa ole juurikaan ollut, joten otaksun että vointini johtuu edellämainitusta syystä.


Nyt on kaksi päivää vedetty lonkkaa, huomenna se on taas menoa- toivottavasti. Toivon että voisin vetää viikon viimeisen treenin huomenna ja sitten pyhittää lepopäivän(:

Eilen tuli kamalia ahmimishimo kohtauksia mutta menivät ohi vartissa (pakko mennä kun mitään kielettyä ei löydy kotoa ja ihan kiukutti). Kamala jano on ollut tänään ja nesteytystä mehuista ja vedestä on haettu.


On se Rhianna vaan niin kaunis.. ja mikä vartalo! Minäkin kun vielä joskus voisin näyttää tuolta...
Älkää romuttako pilvilinnojani, en ole vielä valmis.

From Carol with Love

torstai 20. tammikuuta 2011

Fat


Sentit on lähtenyt juuri sieltä mistä en niin kamalasti olisi halunnut- tai tietenkin haluan, tarkoitan että juuri sieltä mistä olisin halunnut, ei ole. Lokakuun viimeiseltä viikolta lähtien senttejä on lähtenyt:

  •  Rinnanympärys -8cm
  • Navan yläuoli -12cm
  • Lantio -5cm
  • Reidet -3cm
  • kädet -2cm
  • pohkeet -2cm
Kädet, pohkeet ja reidet! Tietenkin ne ovat kiinteytyneet ja läski muuttunut enemmän lihakseksi mutta silti.
Jossain vaiheessa laitan kuvia.. kun uskallan.
Nyt täytyy vain jatkaa hommaa ja yrittää olla masentumatta liikaa..

Sovitin eilen yhtiä shortseja jotka äitini oli kesällä ostanut minulle. En silloin kehdannut sanoa äidille että tyttäresi on liian paksu eikä mahdu niihin mitenkään vaikka kuinka survoisi.
Nyt ne menee melkein kiinni! muutama sentti vielä kun lantiosta lähtee niin nappi menee kiinni.
Lempifarkkuni menee nyt täydellisesti päälle ja vähän tyytyväinen pitää itseensä olla.


Projekti jatkuu vielä pitkään, pysykää vaan kyydissä mukana vaikka alinopeutta mennään(:

Voi kamala mikä ahdistus tuli eilen kun J tuli käymään luonani. Olin todella varautunut koko sen ajan ja olisi tehnyt mieli vain huutaa että välitä edes vähän.

Nyt en keskity mihinkään muuhun kuin laihdutukseen. Tai kuntoliikunnaksi tämä määrä liikuntaa ehkä luetaa
an.. mutta eipä sillä väliä. Yritän vain muistuttaa itseäni että kovalla liikunnalla ei pitäisi niinkään laihduttaa vähällä ruoalla (niin kuin joskus kerroin artikkelista).
En halua että saan jonkinlaisen sydänkohtauksen ja rytmihäiriöitä, en ole maininnutkaan (muutama kuukausi sitten oli jatkuvia lihaspistoksia rinnassa) ja ne oli aivan kamalan tuntuisia, mutta onneksi niitä ei ole enään ollut.

we will make it!
From Carol with Love

keskiviikko 19. tammikuuta 2011


Hei Kaikille ihanille taas!

Voisin sanoa että uusin kyselyni on aika epärealistinen sillä varmaankaan oikeaa vastausta ei ole. Sillä en varmaan ikinä ole tyytyväinen kroppaani vaikka mitä tekisin, mutta odotan innolla mielipidettänne(:

Tänään on ollut tosi ällö olo kuukautisten takia. Mahaan sattuu ja kovaa ja selkää särkee.
Ruoka ei ole maistunut mutta oli pakko tankata ennen treenejä puuroa, satsumia ja mehukeittoa vaikka yhtään ei tehnyt mieli. Oksennus on muutaman kerran ollut lähellä vain sen takia että kuvottaa. Jos sietokykyni on nyt tätä luokkaa, mitäköhän tulee olemaan raskausajanpahoinvointini.

  • Tämän päivän liikuntana tunti lihaskuntoa ja viiden kilometrin juoksu.
  • Kulutetut kalorit 735
  • keskisyke 129
  • huippusyke 175
  • (mukaan en laskenut 1,5km pyöräilyä)
Kuntosalin jälkeen alkoi mahakipu joka oli sietämätöntä (päättelin sen haluavan ruokaa) ja luojalle kiitos vähän helpotti rahka ja marjat.

Nyt on niin poikki että meinasin huomenna pitää vp:n liikunnasta.

Aina teidän<3
Carol

Small people


Olen suuri mainosten uhri ja imen itseeni kaiken mitä mainoksissa näkyy ja tapahtuu. Tiedän että tuotteen vaikutus minuun ei ole niin järisyttävää että sellainen olisi pakko ostaa mutta materialistinia haluan paljon asioita ympärilleni. Ilahdun aina hetkeksi kun saan jotakin uutta mutta sitten sekin tunne häviää nopeasti.
Ainoastaan jos tavara on jotakin todella tarpeellista, onnelisuus- ja tyytyväisyystasoni pysyy korkeampana pidempään. Monesti kuvittelen (itseasiassa aina) että tulen paljon onnellisemmaksi kun saan jotakin uutta.
Mutta aina huomaan uudestaan ja uudestaan että tavaroilla yritän ostaa itseni onneliseksi.


Penkille mennyt eilinen ärsytti sen verran että muutama suklaapatukasta ja useammasta keksistä hain lohtua.
Överiksi onneksi homma ei mennyt kuitenkaan. Kaloreita ne kerttytti taas eilen mutta ei tänään(:


Aina J:tä nähdessäni odotan (kuten tänään) kauiita sanoja ja kehuja. En vieläkään halua sanoa sitä hänelle koska sitten mikään ei tulisi luonnollisesti. Joskus J on sanonut että ei joka päivä (hmm joka viikko) tarvitse koska silloin se ei olisi totta. Onko itsetuntoni niin paska että tarvitsen toista pönkittämään sitä (voi kyllä on).
Minä en voi muuttaa J:tä vaikka niin haluaisin. Haluaisin että olisin tärkeintä maailmassa ja se myös edes jotenkin näytettäisiin. Edes vähän.

Still going,
Love Carol

tiistai 18. tammikuuta 2011

Kymmenen


Mieleeni palaa aina paljon muistoja syömishäiriöstäni. Tiedän että kohtaa varmasti lopun elämäni muistoja siitä ajasta. Varsinkin kakkujen, jäätelön, keksien ja suklaan merkeissä. Tuntuu että tekee jotain peruuttamattoman kamalaa jos herkut tulee syötyä. Aina mielessä saakelin kalorit ja kalorit.

Muiden syömishäiriöblogeja lukiessa muistot palaa verkkokalvolla ja mielessä on se miten eri tavalla laihduin.
Miten paljon helpompaa oli pudottaa painoa. Kokoon kolmekymmentäneljä ja kolmekymmentäkaksi.

Aina on myös se mahdollisuus että sairastuisin itse uudelleen. En kuitenkaan pidä lietsojana ja riskinä sitä että luen muiden blogeja. En ahdistu, joskus ne muistuttavat vain liikaa siitä mitä kaikkea menetin ja hylkäsin.


Vilkaisin juuri kävijämääräni koko siltä ajalta kun olen tänne kirjoitellut. Nyt on heilahtaut yli kymmenentuhatta kävijää. Uskomatonta kuinka monta kertaa juuri täällä jotkut ovat kehdanneet täällä käydä(:


En muista milloin sokerit olisi ollut niin alhaalla kuin tänään.
Juuri ennen jumppatunnin alkua alkoi väsyttämään ja unenomainen tunne valtasi, suu tuli rutikuivaksi hetkessä eikä veden juonti auttanut yhtään.
Puoli tuntia taistelin, tein kiltisti kyykyt, punnerrukset mitä käskettiin ja sitten täytyi lähteä pois koska olisin tipahtanut lattialle seuraavan kymmenen minuutin aikana.
Mukana ei ollut mitään syötävää niin kuin ei koskaan. Harmitti aivan perkeleesti ja tunne luuserina olosta päällimmäisenä mielessä. Koskaan aikaisemmin en ennenaikaisesti ole lopettanut.
Kuukautismigreeni iski varmaankin samalla sillä koko päivän on kaali ollut kipeä :(


Turvotus on taas kamalaa, kiitos, ihanaa olla nainen!
Huomenna enemmän ja paremmin. Huomenna haluan juosta sen mitä kintuista pääsen hyvittämään tätä päivää(:

maanantai 17. tammikuuta 2011

Sport


Liikunnat ei mennyt ihan niin kuin olin suunitellut. Mutta tyytyväinen olen silti. Kahteen tuntiin ei liikunnat mennyt, mutta lähemmäs puolitoista tuntia.

Pelkäsin että selkä ei kestä tänään mitään ja oli hilkulla ettei. Nyt alaselkää pakottaa, en tiedä johtuuko rasituksesta vai menkkojen alkamisesta.

Kokonaiset seitsemän kilometriä juoksua ilman taukoja (keskimääräinen nopeus 8.4km/h. Jokaisen kilometrin toisen puoliskoon lisäsin vauhdiksi 9.4km/h. Lopuksi vielä kilometri kävelyä.
Pyöräilyjen kanssa kuntosalille päin:
  • 870 kulutettua kaloria
  • keskisyke 156
  • huippusyke 179
 

Tänään olen syönyt kanaa riisillä ja maitorahkaa marjojen kanssa (maitorahkaa lähemmäs 500g).
Paljon paljon protskua(: Taidan vielä iltapalaksi ottaa lisää rahkaa tai sitten tyydyn vaan puuroon.

Huomiselle liikunnalle suunnittelin jumppaa. Jalat ei ihme kyllä (ainankaan vielä) ole makaroonia hyvän lenkin jälkeen. Mutta tuota selkää pelkään että ei kestä.


Olen monesti hehkuttanut juoksemisen ihanuutta. En edes tiedä mikä siinä niin viehättää. Mutta parempaa lajia en ole löytänyt- enkä edes halua. Niin kauan kuin jalat kestää niin annetaan mennä. Aikaisemmin säästelin jalkoja paljon mutta mitäpä hyötyä siitä on. Jalat tarvitsee vain valitettavasti reilusti aikaa palautua aina välillä.
Nyt olen juossut noin 3-4krt viikossa ja se riittää minulle.


Tänään olin taasen kerran todistaja ensimmäistä kertaa matolla juoksemisessa(: Töpöttelyä ja hiippailua ja kohta oli liikaa vauhtia ja äkkiä kahvoista kiinni ettei lennetä seinään.

Mukavaa seurata kuntosalilla mitä muut ihmiset tekevät. Paljon paljon uusia vinkkejä miten esim. käsipainoja nostella tai tehdä vatsoja. Minusta on äärettömän mukavaa myös seurata minkä suuruisilla painoilla muut habaansa kasvattavat. Jos joku nostelee mennen tullen isojakin painoja niin kyllä täytyy myöntää että silloin saattaa itseäni nolottaa kuinka vähän itsellä on voimaa. Mutta minkäs teet, jokin on aina lähtökohtana.

Yöllä tulee varmasti uni äkkiä, aivan poikki jo tähän aikaan!

Arvatkaa olikos mukavaa avata salikassi ja löytää jugurttipurkki räjähtäneenä kaikkien tavaroiden päälle.. ihanaa!

Painajainen


Uneni on taas pidemmän aikaa aika kamalia. Viimeöisessä unessa kolkattiin tuntemattomien ihmisten kanssa vahingossa iäkäs nainen kuoliaaksi. Sitä edellisenä yönä pääosassa oli kauan aikaa sitten kuollut koirani. Eikö unien tulkinnoissa kuoleminen ole jotenkin vertausta uudelle elämälle yms?.
Uneni on hyvin ahdistavia, paniikkia luotsaavia ja tummia. Ihanat levolliset unikuvat odottavat vähän tuonnempana. Sisäinen oloni aina vertautunut intensiivisesti uniini.


Kyselyyn vastanneiden mielestä selvästi eniten kiinnosti painotulokset. Mukavaa että kaikki jutut ja liikunnat saivat suurta suosiota(:
Tänään on tarkoituksena liikkua kaksi tuntia. Nyt laitetaan vauhtia tähän hommaan!

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Sleep


Proteiinia. Keskitän huomioni siihen mitä syön. Syön proteiinia tästä päivästä lähtien ja Paljon.
Tiedän että muilla on mennyt usko siihen että laihtuisin, mutta minulla ei. En anna kaiken uurastuksen jälkeen kaiken kadota kuin savuna ilmaan.


Uskon että kuntoni on parempi kuin koskaan ennen. Jaksan tehdä viisi minuttia jalkakyykkyjä ja kymmeniä kymmeniä vatsalihasliikkeitä eikä minulle tule edes hiki.

Tahtoisin jonkun lohduttavan ja sanovan että kyllä sinä pääset tavoitteesi. Tahtoisin jonkun tukevan ja kannustavan kun oma usko loppuu.


J:ltä en ole kannustusta saanut pitkään aikaan urheiluun. Tiedän että hän ei usko että koskaan saavutan sitä mitä haluan. Haluaisin huutaa hänelle että älä puutu minun elämääni ja riko unelmiltani siipiä nälvivillä sanoillasi, mutta olen vain hiljaa ja nielen sanat jotka satuttavat minua hänen tietämättään.
Ehkä J pelkää että kaikki saattaa muuttua. Ehkä hän haluaa pitää minut pullukkana ettei hänen tarvitse pelätä että joku veisi minut häneltä.


Nukuin pitkään. Melkein liikaa, mutta se teki vain hyvää. Lihakset tarvitsevat tämän päivän levon.
Selkä tuntuu paljon paremmalta kuin eilen. Pohkeet on hieman jumissa mutta eiköhän huomenna ole taas kuntoilun vuoro. Lepopäivän jälkeen saan ehkä enemmän taas treenistä irti(:

Leppoisaa suunnuntaita everybody ja kiitos kaikille kyselyyn vastanneille<3

lauantai 15. tammikuuta 2011

Mitäs sitten jos olenkin pullukka


Olo on kuin maansa myyneellä. Voisin sanoa että: -väsyttää fyysisesti. Selkä kipeytyi hieman eilisestä ja nyt vihloo. Pieniä aaltomaisia tikuniskuja sinne ja tänne. Jotain noidan nuolta tai iskiasta ehkä.
Keho alkoi vaivihkaa kuin puutumaan. Kädet ja jalat kuin maitohapoilla. Päässä kolisee ja natisee ja tiedän että väsyttää myös siksi että en nukkunut kunnon yöunia.


Tiedän että olisin laihtunut jo kamalasti jos en söisi niin paljon. Ruokailuista en missään vaiheessa ole voinut olla niin kamalan ylpeä. Olisin voinut laihtua, paljon. Mutta kulutan paljon siksi minulla on nälkä. Haluaisin valtavia tuloksia, sellaisia että tututkin huomaisivat sen heti.

Olen tänään syönyt:
  • aamupala n.200g maitorahkaa rasvattoman jugurtin kanssa
  • banaani salin jälkeen
  • kanaa kiinalaistittain (kana+wokki+ruokakerma+soija+riisi)
En tiedä paljonko tuossa lämpimässä ruoassa on, heitetään yläkanttiin että 700kaloria. Muut tuossa ei tee pahemmin vielä mitään. Iltapalaksi otan varmaankin rahkaa.


Sain Mummun vanhan digitaalisen vaa'an omakseni ja järkytyin. En luota omaan vaakaani vaan uskon nyt digikauteen.
Painan niin paljon että hävettää. Hävettää niin paljon etten haluisi kertoa teille painoa mutta kerronpa nyt kuitenkin: 69.8kg.
Olenko vain läskikasa vai mitä. En tahdo tehdä nyt analyysiä ruumiistani mutta painoa on vain liikaa.
Nooh, pian nähdään senteistä miten oikeasti homma menee.


Kuntosalilla kulutin n. puolituntia ennen tunnin jumppaa. Sykemittaria antoi kulutetuiksi kaloreiksi pyöräilyjen kera -820 kaloria. Mutta salin puolella en rehkinyt:
  • alatalja
  • käsipainot 4,5,6kg
  • punnerrukset
Osa kulutettuja kaloreita oli varmasti ja tasan oli perusenergian kulutusta ja piste. Minun koomakulutukseni on n.2000 päivässä. Keskisyke oli erittäin alhainen 119 ja huippusyke 169 eli aika vaihteleva.
Opettellaan miten tuo mittari toimii, harjoitellaan harjoitellaan.


Odotan mielenkiinnolla pääsenkö huomenna tekemään mitään (eli kuntoilemaan). Selkää en pahemmin halua vioittaa, se tuppaa olemaan aika perusasia mikä pitää olla kondiksessa jos meinaa jotakin tehdä.

Kiitos ja anteeksi,

Love Carol