Ihanaa huomata ettette ole hävinneet minnekään vaikka kirjoitukseni on ala-arvoista moskaa <3
Olen sanoinkuvaamattoman väsymys. Tänään en vain pystynyt lähteä kuntoilemaan, koko keho on irti päästä ja mielestä ja tahdonvoimasta saada mitään aikaan.
Eilen söin suklaata. Ja tänään vaikka kello on vasta tullut kolme. En tosiaan ole välittänyt tippakaan kertyykö se vyötärölle vai ei. Huomenna toivon asioiden jo olevan toisin.
Voisin puhua J:stä pitkän litanninan mutten jaksa. Riidelty ei olla, mutta sammuuko liekki aikaa myöten?
Säälittävää kyllä, välitän laihduttamisesta tällä hetkellä enemmän kuin omasta parisuhdetilanteestani.
Olen miettinyt aivan kamalati mitä haluan lopun elämälläni tehdä. Kouluttautua uudestaan? Ottaa lisäkursseja?
Laihdutuskurssi voisi olla minulle mieleen. Oppia kuinka oikeasti pudotetaan painoa.
Nyt otan itseäni niskasta kiinni ja päätän että huomenna on parempi päivä enkä lukittaudu neljän seinän sisään inhoamaan itseäni. Huomenna haluan juosta, kuusi, ehkä seitsemän kilometriä. Se on päätetty.
Tervetuloa uusille lukijoille(:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Comments for me(: